sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Huhhei

Ibiza oli huippu.

Viime viikonloppuna oltiin Krakovassa kahden koulukaverin kanssa. Kaupunki oli todella mukavan oloinen, mutta kaksi päivää ei ollut tarpeeksi pitkä aika sen tutkimiseen.

Ensimmäisenä iltana menimme paikallisten suosimalle livemusiikkiklubille, joka sijaitsi lyhyen ratikkamatkan päässä kaupungin keskustasta. Ilta oli aivan mahtava bluescoverbandeineen. Livemusiikissa on jotakin taianomaista; siitä saa todella paljon energiaa.
 Seuraavana päivänä menimme nykytaiteen museoon nimeltään Mocak. Pidin kovasti, vaikka osa Genders - näyttelystä olikin ahdistava.







Motellihuoneemme oli aivan järkyttävä: suihkuverho oli homeessa, peitot haisivat koiran oksennukselta ja pyyhkeistä lähti tuhatpäin nukkaa. Onni oli, ettemme viettäneet huoneessa paljoa aikaa.

Upeaa

Ennen Suomeen paluuta (17.6) aion reissata Budapestiin.

torstai 7. toukokuuta 2015

South Moravia



Pirskahtelevan persikkainen vai pyöreän täyteläinen? Maistelimme viinejä Valticessa, kävelimme linnan puistossa Lednicessä ja patikoimme kukkulalle Palavassa. Sää suosi väsynyttä matkustajaa ja aurinko sävytti hieman kalmankalpeaa ihoani.

South Moravia on tunnettu viineistään ja niinpä ensimmäisenä iltana pääsimme niitä maistelemaan paikalliseen viinikellariin. Siellä oli kylmä ja vietin koko illan liimautuneena kaminaan. Tervetuliaisviini jonka joimme, oli valehtelematta yksi parhaimpia mitä olen maistanut. Tietenkään en muista, mikä rypälelajike oli kyseessä tai mitään muutakaan kyseisestä viinistä. Maistoimme ja arvioimme kahta punaviiniä, yhtä roséviiniä ja muistaakseni kolmea valkoviiniä. Lopuksi ne kaikki maistuivat lähes samalta.

Viinikellarissa


Seuraavana päivänä menimme opastetulle kierrokselle linnaan ja kävelimme sitä ympäröivässä englantilais-ranskalaisessa puistossa. Tsekeissä ollaan juuri kesän kynnyksellä ja puiden ja kasvien lehdet loistavat vaalean vihreinä. Väriterapiaa parhaimmillaan.



Illalla järjestimme drinkkikilpailun, jossa jokainen tiimi kehitteli alkoholipitoisen juoman. Kaikki maistoivat kaikkien juomia ja sen jälkeen äänestimme voittajaa. Meidän tiimimme juomalla Summer Lovers sijoittui kolmannelle sijalle. Drinkkikilpailun jälkeen menimme keilaamaan paikalliseen kahden radan "keilahalliin". Olin hyvä. Ilta jatkui majapaikassamme, joka muistutti armeijan parakkia. Juhlat kulkivat nimellä keittiöbileet ja niihin osallistui muutama henkilö. Yksi Erasmus- kavereistani toimi deejiinä / strobovalona (rämpytti valokatkaisijaa). Kaiuttimien huonon äänenlaadun korvasi nupit kaakkoon - taktiikka.




Kolmen tunnin katkonaisten yöunien jälkeen oli vuorossa Sudden death sunday. Kahden-kolmen tunnin patikointiretki vuoristossa huonosti nukutun yön ja lukuisten drinkkien jälkeen verotti menoa jonkun verran. Puolentoista tunnin kipuamisen jälkeen saavutimme huipun ja pysähdyimme piknikille nurmikolle. Maisema oli upea ja sää aurinkoinen, kuin Suomen kesä.

Nopeat unet kotona, herätyskello soimassa 1.40 ja kahdentoista tunnin matkustamisen jälkeen olen Ibizalla. Upea viikko tiedossa.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kylä Prahanen

Puolitoista viikkoa vieraita. Oikein mukavia hetkiä ja hyvää ruokaa. Neljä yötä Prahassa saa Helsinginkin tuntumaan pikkukylältä. Parin ensimmäisen päivän aikana ohjelmaan kuului enimmäkseen sisätiloissa lymyämistä huonon sään vuoksi. Satoi jopa lunta. Kuuma kaakao tuli hyvin tutuksi ja maistoin Nutellalla rikastettua kaakaota ensimmäistä kertaa. Lienee tarpeetonta sanoa, että se oli taivaallista.

Nutella hot chocolate

 Maistoin ensimmäistä kertaa Bubble teata, joka paljastui todella addiktoivaksi juomaksi. Kuplatee on mehuksi naamioitua teetä, jossa on perunajauhoklimppejä muistuttavia palleroita seassa.
Pallerotee

Kävimme nauttimassa illallisen yhdessä Prahan raakaruokaravintoloista. Kaikkien annokset olivat supermaukkaita.
Raakaburgeri

Prahan reissun kohokohta oli Tanssiva talo, joka arkkitehtuurillaan hätkähdyttää muuten vanhoillista ympäristöä. Sen rakentamisesta oli kiistelty pitkään ja hartaasti juurikin sen modernin ulkoasun vuoksi.

Tanssivassa talossa on ravintola nimeltään Fred & Ginger ja kävimme siellä lounaalla. Pöydissä oli paletin muotoiset tabletit ja haarukan ja veitsen kanssa lautasliinaan oli käärittynä kynä. Ihana idea. Tanssivan talon alakerrassa oli valokuvanäyttely nimeltään Super Savings, joka esitti Detroitin autioitunutta kaupunkia vanhalla valokuvaustekniikalla. Michael Vojkuvkan mustavalkoiset teokset olivat melko vaikuttavia eikä uskoisi, että ne on otettu hiljattain.


Tanssiva talo



Oli hyvää

Viimeisenä iltana kävimme Cloud 9 -nimisessä lounge barissa Hilton -hotellin yläkerrassa. Toinen juomistani oli erittäin mielenkiintoinen. Sen nimi oli Da Vinci Code ja se tarjoiltiin kahvipapujen kanssa. Drinkin olivat noin kymmenen euron luokkaa ja ne oli taidolla väsätty.

Tämmöistä se James Bond varmaan joisi

Viimeisen päivän missio oli äänestäminen eduskuntavaaleissa. Agentti löysi Suomen suurlähetystön helposti, kun minä seurasin vain perässä. Perillä meitä odotti korvapuustit, mahtavaa.

Kansallisvelvollisuus täytetty
Prahaan lähtisin kyllä mielelläni uudestaan, mutta paremmilla keleillä.

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kuusi vierasta

Tuttua vierasta. Tällä viikolla on hulinaa. Kaikki vierailijat päättivät bookata matkansa samalle viikolle, joka ei tosin minua haittaa laisinkaan. Ainut probleema on vain se, että en saa majoitettua heistä kuin puolet. Viikonloppuna siirrymme Prahaan ja siellä olemme torstaihin asti. Jos joku tuttu siellä ruudun takana harkitsee lomamatkalle lähtöä niin tervetuloa :)

Kuukauden päästä löydän itseni Ibizan auringon alta. Lähden sinne yksin, mutta tapaan siellä 76 muuta auringosta ja juhlimisesta innostunutta ihmistä ympäri maailmaa. Otan osaa Ibizious People - nimiseen, nelipäiväiseen tapahtumaan. Kaikenkaikkiaan lomani kestää viikon.

Perjantaina pidimme synttärijuhlat yhden luokkalaiseni kanssa. Hän täytti 21 ja minä 25 uudestaan. Kelly on Taiwanista ja oli hauska seurata miten hän oli innoissaan kaikesta aina boolista serpentiiniin. Asuntoni osoittautui tilaihmeeksi ja kaikki kaksikymmentä ihmistä mahtui alakertaan. Meillä oli hauska ilta.

HBD

21+26

Disconap

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Vain Tsekissä

Ojennan Erasmus - päiväkirjani Graafisen suunnittelun opettajalle. Päiväkirjan, jonka olisi määrä täyttyä kuvista, tekstistä ja muusta oheishärpäkkeestä liittyen kokemuksiini vaihto-opiskelun aikana. Vain muutama sivu on täyttynyt ja opettaja huomaa jo ilmeestänikin etten ole tyytyväinen aikaansaannoksiini. "Tykkäätkö oluesta?", opettaja kysyy. "En oikeastaan, olen enemmän viini-ihmisiä", vastaan.

- Valkoviiniä?

- Kyllä.

- Sinun pitäisi mennä kauppaan ja ostaa viiniä. Ja juoda sitä joka päivä, inspiraatioksi.

Seuraa tarina nuoruusajan taide- ja musiikkifestivaaleista ja siitä, kuinka upeita installaatioita merten takaa Ameriikoista saapui Eurooppaan. Jotakin, mitä ei ennen oltu nähty. Jotakin, mikä oli saanut alkunsa jonkin vahvemman, kuin viinin, voimasta.
Keskustelun päättää opettajan toteamus siitä, että saatan olla alkoholisti Suomeen palatessani, kuten hänen isänsä.

Alan pitää tästä maasta ja sen asenteesta. Asioita ei kaunistella, vaan ne sanotaan suoraan. Eikä alkoholi ole tabu.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Hyvä Fiiwis

Nitkutan juoksulenkkarit jalkaan. Vedän avainkortin sähkölukosta ja laitan sen taskuun. Ovi paiskaantuu kiinni takanani. Hississä tuoksuu tuttu hajuvesi.

Kaupunki on hiljainen. Tuulenvire sukii tupakantunkkaisia hiuksiani ja paijaa minua hellästi poskelle. Talven kireys on poissa ja ilma tuntuu pehmeältä. Tekee mieli juosta.

Kolmikaistaisen autotien vierellä on parkkipaikka, jonka ruudut on numeroitu. Asfaltti on halkeillut, mutta sen pinta on paremmassa kunnossa kuin kävelytiellä. Vierestäni suhahtaa poika longboardin kanssa. Hätkähdän ensin, mutta nopeasti suupieleni kohoavat korvia kohti. Punaisiin valoihin pysähtyy kaksi moottoripyöräilijää ja nurmikko on vihreä. Kevät tuoksuu hyvältä.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Joka päivä on syntymäpäivä

Ovikello soi. Tai ehkä soi, en tiedä, koska en ole kuullut sen ääntä aikaisemmin. En odota vieraita, joten en käy avaamassa ovea. Hetken päästä ovikello soi uudestaan. Laskeudun portaat alas ja avaan oven. Kaksi miestä työhaalareissa seisoo oven takana ja toinen alkaa selittää jotakin tsekiksi. Lattialla makaa televisio ja nopeasti ymmärrän, että he ovat tulleet sitä asentamaan. Pari reikää makuuhuoneen seinään ja avot - televisio on paikallaan. Television valikko ehdottaa minulle kieliä ja silmiini pomppaa listassa toisella sijalla oleva suomi. Valitsen sen ja ai että kun on kotoisa olo kun televisio rupattelee minulle suomeksi. Eihän se oikeasti mitään puhu, mutta ymmärrätte kai pointin. Mukavia yllätyksiä. Jos saan esittää toiveita niin toivoisin seuraavaksi pyykinpesukonetta :D

Tasan kolme viikkoa ja saan vieraita, jes! Sisko, siskon poika, veli ja veljen vaimo tulee kylään. Ja parin päivän päästä siitä myös Agentti. Käydään ainakin eläintarhassa (joka on kuulemma todella iso) ja matkustetaan pariksi päiväksi Prahaan.

Eilein oli ihan huippuhyvä sää. Bongasin jo ensimmäisen voikukankin. Nurtsi vihertää, mutta puissa ei ole vielä silmuja. Pian on.